Vuorovaikutusta vai valheita
Vuorovaikutustilaisuus ilman vuorovaikututsta
Torstaina 6.4.2017 saatiin jälleen kokea yksi surkea vuorovaikutustilaisuus, jossa esittäjät pitkittävät esityksiään turhan seikkaperäisillä ja korkealentoisilla teoriaselvityksillä. Olin pyytänyt 10 min puheenvuoron kunnanjohtajalta ennakkoon avointen kysymysten selventämiseksi, mutta tämä jätettiin tilaisuuden lopuksi, kun aika oli jo loppu ja ihmiset lähdössä kotiin. Sain puristettua esitykseni 7 minuuttiin. Tärkeitä asioita jäi näyttämättä ja sanomatta.
Hannukainen Mining (Ida Källberg) levitti tilaisuudessa vääristeltyä ja harhaanjohtavaa tietoa esim. ksantaateista. Hän totesi, että ksantaatit hajoavat vedessä ”hyvin nopeasti”. Myöhemmin, että puoliintumisajat ovat 2 – 8 päivää, kun pH on 9 ja lämpötila 15 – 20 oC. Puoliintumisajat ovat sinänsä oikein ja perustuvat Aarhusin kaivosteollisuuden kemikaaliriskejä arktisissa olosuhteissa koskevaan julkaisuun vuodelta 2016 http://dce2.au.dk/pub/SR203.pdf Mutta pH ja lämpötila perustuvat Källbergin omiin arvauksiin. Aarhusin julkaisussa näitä ei mainittu, mutta siinä todetaan, että ne eivät päde kylmiin olosuhteisiin. Arvot on todennäköisesti mitattu 30 oC lämpötilassa ja ilmeisesti alemmassa pH:ssa (pyrin selvittämään tämän tarkemmin). Jos näin on, niin edellä mainittu 8 päivän puoliintumisaika ei ole lainkaan ristiriidassa professori Kari Heiskasen lausuntojen kanssa. Eli, kuten Heiskanen on todennut, ksantaatit hajoavat hyvin hitaasti arktisissa olosuhteissa talvella. Myrkyllisyyden osalta Källberg mainitsee vain kalat ja jättää myrkyllisyysvaikutukset esim. selkärangattomiin (=kalojen ruoka) mainitsematta. Tässä puhutaan jo muutaman mikrogramman pitoisuuksista. Ksantaatin hajoamistuote hiilidisulfidi on vielä myrkyllisempi. Ja paljon muutakin. Hän ilmeisesti ei edes kunnolla lukenut julkaisua. Tämä Aarhusin tuore julkaisu sisältää paljon arvokasta tietoa kaivostoiminnan ympäristöriskeistä ja erityishaasteista arktisissa olosuhteissa. Esimerkiksi ksantaattien ja niiden hajoamistuotteiden myrkkyvaikutukset korostuvat kylmissä olosuhteissa. Yhteisvaikutus metallien kanssa vahvistaa entisestään myrkkyvaikutuksia, jopa 25 kertaisesti. Johtopäätöksenä julkaisussa todetaan, että mikäli jätevedessä on pieniäkin jälkiä ksantaateista, niitä ei lainkaan saa päästää ympäristöön niitten korkean myrkyllisyyden vuoksi ja arktisista olosuhteista johtuen.
Tarkistin myös ksantaattien hajoamista ja myrkyllisyysvaikutuksia luonnossa käyttöturvallisuustiedotteista (Algol, joka on maahantuoja). Tässä esim. natriumetyyliksantaatti: https://app.ecoonline.com/documents/msds/1013066/12380223.pdf Tämä tuote luokitellaan erittäin myrkylliseksi ekosysteemissä. Tiedotteessa annetut hajoamisarvot ovat täysin linjassa prof. Kari Heiskasen aiempien lausuntojen kanssa! Tiedotteessa todetaan mm. että kalojen lisääntyminen estyy jo niin pienellä pitoisuudella kuin 0,03 mg/l. Ottaen huomioon myös yhteisvaikutus metallien kanssa, saatetaan Muoniojoessa tarvita jopa 10.000 kertainen laimennus, joka ei talvella toteudu. Ilmeisesti kaivosyhtiö ei ole edes vaivautunut lukemaan tuotteiden käyttöturvallisuustiedotteita! Ksantaattien käyttömääristä on myös suurta ristiriitaa. Hannukainen Mining esitti, että kaivosyhtiö käyttäisi alle 300 g/ton malmia. YVA:n mukaan määrä on 5.745 tonnia vuodessa, eli 957 g/ton malmia! Jossakin on tosi suuri virhe. Källberg käytti Pyhäsalmen kaivosta esimerkkinä, että ksantaateista ei ole haittaa. Tarkistin Pyhäsalmen ympäristölupapäätöksestä (Nro 85/07/02) käyttömäärän. Siellä käytetään ksantaatteja vain 197 t/a, jätevesimäärän ollessa keskimäärin 6,8 Mm3/a. Eli Hannukaisen ksantaattimäärä on 30-kertainen vesimäärän ollessa vain hieman suuremp (8 Mm3). Tämä on yleisön harhauttamista! Lisäksi Pyhäsalmella on erillisiä altaita, joissa viipymäaika on pitkä ennen kuin vesi päästetään järveen. Siitä huolimatta Pyhäjärvessä on todettu kalakuolemia ja veden voimakasta happamoitumista (ensikädessä sulfaateista johtuen). Kaivoksen läheisyydessä veden laatu on välttävää tasoa.
Kaivosyhtiö väittää lisäksi, ettei ksantaatteja voida mitata. Ksantaatille löytyy useita laboratoriomenetelmiä, joissa käytetään tavallisia laboratoriolaitteita ja reagensseja. Olen syvästi huolestunut siitä, että sekä kaivosyhtiö että heidän konsulttinsakin ovat peitelleet ja vähätelleet näitä riskejä. Jos asiaan ei puututa on suuri uhka, että Muoniojoen taimenkanta tulee kärsimään pahoin tai jopa häviämään.
Leif Ramm-Schmidt DI Kemia (erikoisalana teollisuuden jätevesien käsittely)