Kalastusmatkailu nousussa
Väylän tarjoama kulkuyhteys ja jokeen nouseva lohi ovat tarjonneet elantoa jokivarren asukkaille vuosisatojen ajan. Aikaisemmin elanto ja lohi on nostettu joesta suoraan ravinnoksi, nykyään elanto on muuttanut muotoaan. Väylän varteen suuntaa kesäisin lukemattomia kalastajia nauttimaan yöttömän yön elämyksestä sekä kokeilemaan onneaan lohen kalastuksessa. Lohi onkin luonut jokivarteen kalastusmatkailua ja tarjoaa siten elantoa alueelle. Kalastusmatkailuun liittyvää elinkeinonharjoittamista tapahtuu jokivarressa sekä sen valuma-alueella aina Perämereltä Kilpisjärvelle saakka.
Tornio-Muoniojoen vesistö on Euroopan laajin vapaana virtaava jokialue. Vesistö tarjoaa kutualueen n. 75 000 lohelle vuosittain ja tuottaa noin puolet Itämeren lohipopulaatiosta. Lohi katosi Väylästä muutama vuosikymmen sitten voimakkaan merikalastuksen sekä mahdollisesti jokivarressa tapahtuneen teollisuuden takia lähes kokonaan. 90-luvun alkupuolella lohia alettiin jälleen havaitsemaan joessa ja sen myötä, vuosikymmenen puolivälin tietämillä, perustettiin ensimmäisiä lohenkalastukseen keskittyneitä matkailupalveluita.
Vapaana virtaava joki ja sen kirkas vesi ovat ainutlaatuinen yhdistelmä, josta jokivartisten on helppoa olla ylpeitä. Jokivarren asutettu miljöö sekä pohjoisempana esiintyvä villi luonto tarjoavat upeat puitteet kalastus-elämyksien kokemiseen, niin kotimaisille kuin kansainvälisillekkin kalastajille. Lapin kesän lumo ja ajattomuus mahdollistavat unelmien lohen tavoittelun kellon ympäri. Elokuiset pimenevät illat ja joen ylle nouseva usva ovat jotain sellaista jonka soisi kaikkien kokevan. Ne ovat jotain sellaista jonka etenkin tulevien polvien soisi kokevan, tässä alati hektisemmäksi käyvässä maailmassa.
Väylään nousee myös meritaimenia, jotka syönnöstävä Itämeren alueella. Taimenten määrä on kuitenkin todella harvalukuinen ja niitä arvellaan jokivesistöön nousevan vain noin parin tuhannen yksilön verran. Suomen puolella sijaitsevista sivujoista Äkäsjoen sivu-haaroineen, on todettu olevan meritaimenen tärkeintä kutualuetta. Äkäsjoen vesistö on veden laadultaan sekä maaperältään otollista taimenen elinympäristöksi ja kutupaikkoja siten riittää. Tämä on merkittävin syy siihen, että taimenet on Äkäsjoen vesistöissä rauhoitettuja.
Äkäsjoelle kalastamaan suunnatessa kannattaa kohdekalaksi valikoida harjus tai jopa siika. Joen harjuskanta on kohtalaisen hyvällä tasolla, joskin kalojen keskikoko ei vedä vertoja Könkämäenon tai erämaajokien kaloille. Harjukselle on Äkäsjoella asetettu ns. välimitta, jolla pyritään edistämään kannan genetiikkaa. Siikojen pintaperhokalastus on erittäin viehättävä ja haastava kalastusmuoto, jota Äkäsjoella pääsee harjoittamaan heinäkuun puoliväliltä alkaen. Parhaat kalapaikat ja viehevinkit on saavutettavissa paikallisten opaspalveluiden kautta.
Kaiken kaikkiaan Kolarin ja Väylän varren vesistöt ovat ainutlaatuisia, tarjoten unohtumattomia elämyksiä kalastajille kesästä toiseen. Tämä on asia johon me kaikki voimme osaltamme vaikuttaa.
Lisätietoja:
Väylän nousulohista