Pro Ylläs - Ylläs ilman kaivoksia | Kaivoksesta
Ylläs, Yllas, Äkäslompolo, Akaslompolo, Hannukainen, Kolari, Finland, Suomi, kaivos, kaivokset, mine, mining, open-pit, avolohous, kaivoslaki, Hannukainen Mining, Hannukaisen kaivos, Hannukainen kaivos, Pro Ylläs, Ylläs ilman kaivoksia, Yllas without mines, jokivarsi, muonio, tornio, muoni-torniojoki, lohi, lappea, lappeanlohi, kalastus, fishing, salmon, flyfishing, fishing river, pallas-ylläs kansallispuisto, kansallispuisto, luonnonsuojelu, luonto, lapin luonto, nature activist, nature, Lapland, Lappish nature, eco-tourism, luontomatkailu
220
page-template-default,page,page-id-220,page-parent,eltd-cpt-1.0,ajax_fade,page_not_loaded,,moose-ver-2.2, vertical_menu_with_scroll,smooth_scroll,grid_1200,blog_installed,wpb-js-composer js-comp-ver-6.6.0,vc_responsive
 

Kaivoksesta

Tietoa Hannukaisen kaivoshankkeesta

Toisen maailmansodan jälkeen Kolari oli vielä agraari lappilainen kunta, jokaeli perinteisistä elinkeinoista, poronhoidosta, maataloudesta ja metsätaloudesta. Matkailu oli käynnistynyt Ylläksellä pienimuotoisena 1930-luvulla.

Kolarista tuli teollisuuspaikkakunta kun 1960-luvulla Rautuvaaran malmiota aloitettiin hyödyntää, Hannukaisessa vuosina 1978-90. Kolarissa toimi myös sementti- ja kalkkitehdas. Uutta väkeä muutti Kolariin ja siitä muodostui teollisen paikkakunnan identiteetti. Romahdus tapahtui vuosina 1989-90, kaivokset ja tehtaat suljettiin. Noin 300 työpaikkaa menetettiin ja satoja ihmisiä muutti pois.

Matkailuelinkeino oli lähtenyt nousuun 1980-luvulla ja paikkasi teollisuustoiminnan loppumista sekä 1990-luvun laman tuottamia vaikeuksia. Kolarin kehitys siirtyi Ylläkselle kunnan keski- ja eteläosien alkaessa taantua. Matkailun kautta Ylläksestä kuoriutui suosittu kotimainen lomakohde johon ihmiset alkoivat rakentaa lomakotejansa. 2000-luvun kiepeillä alkoi myös ulkomaalaisten matkailijoiden kiinnostus alueeseen kasvaa.

Vuonna 2005 esiteltiin suunnitelma kaivoksen uudelleen avaamisesta

Northland Resources esitteli 2005 suunnitelmaa Hannukaisen kaivoksen uudelleen avaamisesta. Kaivostoimintaa ei kuitenkaan aloitettu ja firma meni 2014 konkurssiin. Vuonna 2015 Tapojärvi Oy osti kaivosluvat ja perusti Hannukaisen Mining Oy:n. Taistelu kaivosta vastaan on kestänyt jo 14 vuotta.

Hannukaisen kaivoshanke numeroina

Kaivoskava
Toiminta-aika

Toiminta-aika: 20 vuotta

Pinta-alat
  • Kaivoskaava: 86,7 km2 (50 % Helsingin pinta-alasta)
  • Kaivospiiri: 29,5 km2
  • Hannukainen: 20 km2 (vanha kaivosalue 1,1 km2)
    Avolouhokset: 2,6 km2, pituus 2 500 m, leveys 1 500 m, syvyys 250 m
    Sivukivialue: 4 m2
  • Rautuvaara: 7,8 km2
    Rikastushiekka-altaat: 3,8 km2
  • Suojavalli: pituus 3 km, korkeus 15- 35 m
  • Hihnakuljetin: pituus 8 km, leveys huoltoteineen 8,2 m
Etäisyydet kaivospiirin rajalta
  • Kolari: 26 km
  • Yllästunturi: 9 km
  • Pallas-Ylläs kansallispuisto: 9 km
  • Äkäslompolon keskusta: 7 km
  • Latuverkosto: 700 m
  • Lähin asutus: 400 m
  • Äkäsjoki: 150 m
Malmiesiintymä (louhossuunnitelman mukaan
  • Rautamalmia todennettu (Cu + Au): 115 Mt
  • Sivukivimäärä (jätehuoltosuunnitelma): 435 Mt
  • Irtomaata: 75 Mt
  • Rikastehiekkaa 75 Mt
  • Rautapitoisuus: 30,5 % (rauta 4 % koko kaivannaismäärästä)
  • Kuparia: 0,185 %
  • Kultaa: 0,112 g/t
Louhinta
  • Malmimäärä: 6,5 Mt/a
  • Sivukivimäärä (keskimäärin): 25 Mt/a
  • Räjäytyksiä: 2-3 viikossa
  • Kertapanos: 200 0000 – 500 000 t/kerta
  • Räjäytysainemäärä: 10 000 t/a
    Kerta-annos: 100 tonnia
Tuotantoprosessi (koerikastuksen perusteella)
  • Rautarikaste (69-70 % puhtaus): 2-2,5 Mt/vuosi
  • Kupari-kultarikaste (25 % Cu, 6-8 g/t Au): 20-60 000 t/vuosi
  • Kemiaalikäyttö prosessissa: 32 000 t/vuosi
  • Rikkihappo: 14 000 t/vuosi
  • Ksantaatit: 3 705 t/vuosi (Suomen suurin käyttäjä)
  • Prosessivesi: 60 Mm3/vuosi (2 x Espoon kaupungin jätevesi)
  • Takaisinkierrätysaste: 95 % (ei mahdollinen ilman kipsin poistoa)
Jätevesipäästöt
  • Jätevesi Muonionjokeen: 9 Mm3/vuosi (vuodet 15-19)
  • Keskimäärin: 1 000 m3/h, max. 4 000 m3/h
  • Selkeytysaltaan tilavuus: 0,47 Mm3 (liian pieni)
  • Sulfaattipäästö: 10 000 t/vuosi
  • Typipäästö: 288 t/vuosi (raja-arvon mukaan 445 t/vuosi)
  • Kuparipäästö: 1 800 kg/vuosi (raja-arvon mukaan 4 500 kg/vuosi)
  • Jätevesistä puhdistetaan aktiivisesti vain 8 %
Riskit ja vaikutukset

Riskit ja vaikutukset

Riskit ja vaikutukset

Mitä kaivoksen avaaminen tarkoittaa Ylläksen matkailulle, poronhoidolle, luonnolle, kalastukselle ja ihmisiin?
Usein kysyttyä

Usein kysyttyä

Usein kysyttyä

Olemme koonnut Hannukaisen kaivokseen liittyvät yleisimmät kysymykset ja vastaukset yhdelle sivulle.