Kaivoksen uusi kulta-aika ja satoja työpaikkoja
Tapojärvi Oy (FIN) osti vuonna 2015 kaivosoikeudet konkurssiin menneeltä Northland Resources:lta (CAN) ja perusti Hannukainen Mining Oy:n hyödyntääkseen Kolarin kunnassa sijaitsevan Hannukaisen esiintymän malmivaroja: rautaa, kuparia ja kultaa. Kaivostoiminta on tarkoitus toteuttaa alueilla, joissa on jo aikaisemmin ollut kaivostoimintaa, eli Rautuvaarassa ja Hannukaisessa. Uudelleen avattava kaivos pitäisi myös tuoda suoraan 300 työpaikkaa, rakennusvaiheessa jopa 500.
Hannukainen Mining painottaa viestinnässään paikallisia juuriaan. Tapojärvi Oy on alunperin kolarilainen yritys, joka nykyään toimii Torniossa. Tapojärvi Oy tekee tiivisti yhteistyötä Outokummun (FIN), SSAB:n (SWE), Agnico Eaglen (CAN) ja Bolidenin (SWE) kanssa.
Entisistä kaivoksista
1960-luvulla Äkäsjokisuulla avattu Partekin kalkkikaivos ja sementtitehdas sekä malminesiintymien löydökset Hannukaisessa toivat Kolarin kuntaan kaivosteollisuuden. Rautaruukki Oyj laajensi 1970-luvulla raaka-ainehankintansa avaamalla uusia kaivoksia. Vuonna 1975 yritys alkoi toimia Kolarin Rautuvaaraa–Hannukainen-alueella. Vuonna 1983 Rautaruukki aloitti rautapelletin tuonnin rautateitse Neuvosto-Karjalasta Raaheen. Kolarissa louhinta päättyi vuonna 1988, ja kaivos suljettiin. Puolen vuoden sisällä myös kalkkikaivos ja sementtitehdas lopettivat toimintansa. Vuonna 1989 Rautaruukista tuli pörssiyhtiö. Työntekijöitä sillä oli noin 10 000. Vuosina 1989–1996 Rautuvaara oli vielä vuokrattu Outokummulle rikastuskäyttöön. Rautaruukki Oyj:stä, lyhyesti Ruukki, tuli vuonna 2014 osa SSAB-yhtiötä, joka nykyään vastaa Rautuvaaran lopullisesta sulkemisesta. Rautaruukki Oyj omistaa edelleen suuren maa-alueen Rautuvaarassa.
Kuva: Hannukainen Mining Oy:n kolarilaisiin kotitalouksiin jakamasta uutislehdestä
Vasta tulevaisuus kertoo, mitä olisi voinut tehdä toisin
Kolarin uuden kunnanjohtajan Kristiina Tikkalan (aloitti tammikuussa 2019) mukaan sekä matkailu että kaivostoiminta ovat tärkeitä elinkeinoja paikkakunnalla. Kolarissa ei tällä hetkellä ole kuitenkaan yhtään toimivaa kaivosta. Tikkala toivoo lähentävänsä kaivoksen kannattajien ja vastustajien vastakkainasettelua Kolarissa.
Vastakkain ovat tällä hetkellä ei enempää eikä vähempää maailman puhtain ilma ja kirkasvetinen Väylä versus kaivosyhtiön cocktail joka sisältää rikkihappoa 14000 tn, ksantaattia 3705 tn, typpeä 298 tn, alumiinia 4tn , fosforia 3 tn , kaliumia 222 tn , klooria 105 tn, kuparia 2 tn , magnesiumia 105 tn , natriumia 255 tn, nikkeliä, sinkkiä, uraania ja muita tonnin puolikkaita ja kolmasosia.
Lisäksi kaivoksen CO2 päästöt ovat 185000 tonnia vuodessa. Sillä lennättäisi puoli miljoonaa matkustajaa edestakaisin Zurichin ja Kittilän välillä.
