Kaivostoiminta rajoittaa poronhoitoa
Kaivosalueella ja sen lähiympäristössä on porojen kesä-, syys- ja talviajan laitumia. Kaivospiirialueen välittömään läheisyyteen jää paliskunnan pääerotusaita, Lamumaa, jossa käsitellään syksyn ja talven erotuksissa vuosittain 4 000 poroa. Alue on poronhoidon näkökulmasta erittäin arvokas.
Kaivos aiheuttaa paliskunnalle vahinkoja, lisätöitä ja haittoja, jotka ulottuvat laajemmalle kuin pelkän kaivospiirin alueelle. Näitä ovat mm. laidunmenetykset, porojen laidunnuksen ja poronhoitotöiden muutokset sekä pölyn ja pohjaveden aleneman aiheuttamat vaikutukset:
- Porolaitumien suora, pysyvä menetys kaivosalueella ja epäsuora menetys kaivoksen ympäristössä, laidunten tilan muutos
- Porojen laiduntamisen muutos (häiriön välttäminen, estevaikutus)
- Poronhoitotoiminnan estyminen ja vaikeutuminen (erotusaitapaikkojen ja muun infrastruktuurin menetykset, porojen kuljettaminen aitoihin jne.)
- Porotalouden kannattavuuden lasku (kustannusten nousu, porokarjan tuottavuuden lasku, poronlihan menekin lasku)
- Poronhoitokulttuurin muutos
- Turvallisuuden heikkeneminen (onnettomuudet liikenteessä ja kaivosalueella, niin porot kuin poronhoitajat)
- Pohjaveden pinnan alenemisesta johtuva vuomien kuivuminen eli parhaiden (kosteimpien) kesälaitumien kuivuminen ja niiden kasvillisuuden muuttuminen
- Pölyn vaikutuksesta ravintokasvit kärsivät ja lumitilanne muuttuu
- Porot joutuvat väistymään paliskunnan rajojen ulkopuolelle, jopa Ruotsiin saakka
