Hannukaisen kaivoksen vaikutukset vesistöön

Meritaimenet

Äkäsjoki tuottaa 20–35 prosenttia kaikista Tornion-Muonionjoen vesistöalueen meritaimenista.

Hannukaisen kaivos sijaitsee Äkäsjoen varrella Valkeajoen ja Kuerjoen välissä. Äkäsjoki sivujokineen on Tornion-Muonionjoen äärimmäisen uhanalaisen meritaimene keskeisin lisääntymisalue.

Kaivos on uhka Tornion-Muonionjoen maritaimenen keskeisimmille kutualueille.

Talvikauden alivirtaamat ratkaisevat alueella kutevien ja talvehtivien kalojen kohtalon, koska talvikauden alivirtaamat määrittävät kannan koon. Pienemmät talvialivirtaamat tarkoittavat vähemmän taimenia. Jo nykyisellään Tornion-Muonionjoen meritaimenkanta on äärimmäisen uhanalainen. Erityisesti se ei kestä sen talvielinympäristön tilan huonontamista.

Pienikin pohjaveden alenema voi lopettaa alivirtaaman tyystin. Mikäli kutualueen habitaati katoaa pohjavesien pudotessa jokien ulottumattomiin eikä pohjavesikuplia talvella ole, niihin syksyllä vaeltaneet emokalat ja niiden kutu kuolevat.

Lohet

Tornion-Muonionjoen lohikanta tuottaa noin puolet Itämären alueen luonnonlohista. Itämeren koko lohisaaliista Tornion-Muonionjoen luonnonlohi muodostaa 40–45 prosenttia. Joen lohta kalastavat kaikki Itämeren lohenkalastukseen osallistuvat valtiot.

Hannukaisen kaivoksen jätevedet lasketaan 10 kilometrin putkea pitkin äärettömän herkkään ja luontoarvoltaan ainutlaatuiseen Tornion-Muonionjokeen. Purkuveden laatu sen metallipitoisuuksien vuoksi on kaloja akuutisti tappaava.

Ksantaattien vaaralisuus Tornion-Muonionjoessa

Tutkimusten mukaan ksantaatit vaikuttavat haitallisesti vesistössä jo mikrogrammatasolla, kun otetaan huomioon yhteisvaikutus raskasmetallien (esim. kupari) ja uraanin kanssa. Vesien matalien lämpötilojen vuoksi riski ksantaatin vaikutuksista on merkittävästi suurempi Pohjois-Suomessa kuin Etelä-Suomessa. Poikkeuksellisen suuri käyttömäärä (yli kuusi kertaa Kevitsan käyttömäärää, joka on nyt Suomen ylivoimaisesti suurin käyttäjä) johtuu malmin huonosta laadusta ja kupari-/kultarikasteen talteenotosta. Myös Rautuvaaran erittäin pieni selkytysalas on riski. Rautuvaaran altaassa veden viipymä jää liian lyhyeksi ja kun toimitaan arktisissa olosuhteissa, ksantaatit hajoavat talvella hyvin hitaasti. Hannukainen Mining Oy:ltä on ksantaattien vaikutus ja hajoaaminen jätevedessä jäänyt kokonaan selvittämättä.