Ylläksen elokuvamaisemia ei saa tuhota!

– Etsiessään sopivaa kuvauspaikkaa “Napapiirin Sankarit”-elokuvalle oltiin ajamassa maisematiellä kun “TIS-51”-automme hyytyi ja meidän edessä avautui Lapin koko kauneus. Se näkymä oli yksi syy siihen, miksi valittiin Ylläksen aluetta kuvauspaikaksi. “Napapiirin Sankarit” tuskin olisi kuvattu siellä jos näkymässä olisi ollut kaivos, kertoo Dome Karukoski.
Ylläksen mahtavat maisemat olivat Karukosken mielestä just sopivat siihen elokuvaprojektiin. Maisemat ja koko alue toimivat varmasti myös inspiraationa “Napapiirin Sankarit”-elokuvan jatko osille joissa Karukoski oli vielä kakkososassa tuottajana mukana. Jos elokuva olisi sijoittunut toiselle paikkakunnalle, tarina olisi varmasti ollut eri, eikä niitä jatko osia olisi kuvattu Kolarin kunnassakaan.
– Alueen maisemat ovat kiinnostavia sekä kotimaiselle että ulkomaalaiselle elokuvatuotannolle, toteaa Karukoski. Hän hehkuttaa edelleen paikallisten yhteistyöhenkeä. Hänen mielestä “Napapiirin Sankarit”-elokuvan kuvaukset Ylläksellä ja Kolarissa oli yksi parhaimmista kokemuksista. -Ylläkseltä löytyy täydellinen paketti: toimiva yhteisö, läheisyys lentokentälle, kauniit maisemat ja avuliaita ihmisiä, hän sanoo. Nykyään kansainvälisiä tuotantoja ohjaava Karukoski tulisi mielellään itse takaisin kuvaamaan elokuvaa, ja kun oikea projekti tulee nenän eteen, hän varmasti tuleekin. Siihen asti hän toimii Lapin lähettiläänä maailmalla ja yrittää kaupata Ylläksen ja koko Lapin kuvauspaikkana muille ohjaajille, tuottajille ja elokuvantekijöille. Kaivoksen myötä voi olla vaikeata houkutella elokuvayhtiöitä Ylläkselle kuvaamaan.
Ylläs kiinnostaa myös lomakohteena, vaikka hän ei ole viime vuosina työkiireiden takia ehtinyt lomailla alueella, eikä paljon muuallakaan. Ajatus Hannukaisen kaivoksesta, toivosta menneen kaivosteollisuuden palautumisesta ja sen tuhoisien vaikutuksista alueeseen raivostuttaa.
-On järjetöntä rakentaa kaivos alueelle jossa on tällaiset maisemat ja toimiva turistitalous, joka tuhoutuu kaivoksen myöten. 80-luvun kaivosteollisuutta ei voi verrata nykypäivään, ei varsinkaan jos alue on siirtynyt teollisuuden aikakaudesta pitkäkestoisempaan luontomatkailuun. Kaivosteollisuuden ennustetut työllistymisluvut ja tulot ovat kaivoslobbareiden muokkaamia. He todistetusti käyttävät kunnanpäättäjien hyväuskoisuutta sekä heidän toivoa kuntien positiivisesta kehityksestä hyväksi. Eikä ennustetut työllistymisluvut tule pitämään paikkaansa, sillä kaivosala automatisoituu yhä enemmän, pohtii Karukoski.
– Suomen nykyinen kaivoslaki on vitsi. Kun miettii miten nykyään toimitaan, eli maailman kulutusten lisääntyessä ja luonnonvarojen vähentyessä, puhdas luonto on yhä arvokkaampi. On järjetöntä, että kaivoslaki ei huomioi tätä. On myös järjetöntä 17 vuoden toiminnan takia tuhota paikan maine, vesistöt ja luonto. Tuhotun alueen turismin elvyttämisestä 20 vuoden päästä saattaa tulla kauhean vaikea tehtävä.